Apr
30

Kilkennyssä ja vapunvietossa

KilkennyMuutama päivä on taas mennyt oikein nopeasti. Eilen oltiin viettämässä IFS:n eli Irlanti-Suomi seuran vappujuhlia poliisitalolla. Niin ja ennen tuota tapahtumaa käytiin tutustumassa Kilkennyyn. Se on kaunis kaupunki 2 tunnin junamatkan päässä. Eräs retkikohteistamme. Susanin kanssa käytiin tutustumassa linnaan ja kaupunkiin. Ihana kaupunki täynnä vanhoja rakennuksia, kirkkoja, linna ja vaikka mitä. Helppo retkikohde. Sinne tulee siis luultavasti muutaman kerran suunnattua kesänaikana, jos retket vain myyvät. Tänne tulee tosi pieniä määriä lomailijoita viikossa ja tämän Kilkenny retken vähimmäismäärä on 10. Eli luulen että suurimmalla osalla kerroista tulemme perumaan retken vähäisen osallistujamäärän takia. Kilkenny on parhaiten varmaan tunnettu oluestaan. Tuo tummahko olut nimeltään Kilkenny (yllätys, yllätys) tulee tästä kaupungista. Olutta on tuolla tehty jo monia satoja vuosia…

No varsinaiset vappujuhlat vietimme siis poliisitalolla. Ei varsinaisesti mikään poliisien päämaja, vaan poliisien juhlasali, jota ulkopuolisillekin vuokrataan. Irlanti-Suomi seura järjestää joitakin tapahtumia vuodessa, mutta luulen että vappu on yksi kohokohdista. Väkeä oli paikalla n. 100. Puolet suomalaisia ja puolet irlantilaisia. Oli ihan mukavat juhlat. Oli bändi soittamassa rentoa ja raikasta musaa. Välillä tosin kajahteli kovaäänisistä suomihumppaa ja iskelmiäkin. Me päädyimme paikalle ihan sattumalta ja monen mutkan kautta. Eli ei ollut tarkoitus viettää vappua suomiseurassa, mutta olihan sekin elämys. Irlannissa ei kunnolla vappua tunneta, niin tuo oli hyvä tilaisuus juhlistaa vappua. Tarjolla oli lihapullia (rajoitus vain 2 pullaa per henkilö… Tuli mieleen ihan ala-aste), perunasalaattia, salmiakkia, suomalaista suklaata ja Lapin-Kultaa.

Tänään on vappujatkot menneet töiden merkeissä, kirjoitellessa erilaisia retkipuheita valmiiseen muotoon. Eikös se vappu ole työnjuhlaa. Kuntosalille oli tarkoitus mennä, mutta kun tuolla ulkona sataa niin kovasti. Ei huvita talsia 30 min sateessa, jos sitten huomenna menisi…

ps. Matteri, se kauan odotettu video on jo työnalla….

Apr
24

Pohjoisessa

Giant CausewayOlen saapunut kotiin taas. Oli mielenkiintoinen, mutta rankka reissu Irlannin pohjoisosiin. Torstaina siis lähdimme Susanin ja Brianin (agenttitoimistomme pomo) kanssa ajamaan kohti Belfastia. Matkaa tuohon Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin on noin 2 tuntia. Vanhasta Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajasta ei ole enää mitään tietoa. Vanha tulliasema ja poliisiasema on muistuttamassa siitä, että tässä paikalla kulki ennen tiukasti vartioitu raja. Maiden välillä ei ikinä niinkään vahdittu ihmisten liikkumista, mutta tavaran liikkumista vahdittiin sitäkin enemmän. Entisaikoihin oli tapana salakuljettaa mm. aseita ja pommeja maasta toiseen. Lisäksi halvempaa bensiiniä käytiin tankkaamassa etelässä ja noita bensanhakureissuja myös pidettiin silmällä, samalla tavalla kuin suomessa vahditaan viinanhakureissuja. Aikoinaan oli tapana kuljettaa myös karjaa maasta toiseen ja kerätä molemmista maista tukiaisia ja muita hyödykkeitä joita valtiot ja kunnat karjankasvattajille tarjosivat. Matkanvarrella onkin muutamia todella komeita taloja, jotka siis kuluvat näille entisille salakuljettajille. joidenkin talojen pihoilla on vielä tänä päivänäkin mm. lentokoneiden laskeutumisratoja.

Nyt rajaa ei edes huomaa, jos on vähänkin unessa. Sen, että ollaan toisessa maassa huomaa vain siitä, että nopeudet on ilmoitettu maileissa, maantien piennar on hieman erivärinen ja hinnat on ilmoitettu punnissa. Pohjois-Irlantihan kuuluu Britannialle ja tästä syystä mailit ja punnat ja muut sen sellaiset.

Belfastissa majoittauduimme Susanin kanssa hotelliin. Kun tavarat oli kannettu huoneeseen oli kaupunkikierroksen vuoro. Saimme oppaaksemme vanhan herran, joka kierrätti meitä autolla pitkin Belfastia. Puolitoista tuntia kesti tuo kierros ja sama kierros olisi tarkoitus tehdä sitten muutaman viikon kuluttua kiertomatkalaisten kanssa. Nauhoitin tuon koko 1,5 tuntisen kierroksen nauhurille ja nyt pitäisi purkaa ja suomentaa tuo nauha, jotta osaa sitten kertoilla asiat asiakkaille. Kierroksen jälkeen kiertelimme itseksemme kaupungilla ja tutkailin sopivia ravintoloita ja pubeja, jota sitten voin asiakkaille suositella. Hotellilla olimme vasta joskus yhdeksän jälkeen illalla.

Seuraavana päivänä lähdimme vuokra-autolla kohti Derryä. Brian hylkäsi meidät jo Belfastissa, joten meidän täytyi totutella ajamaan itse. Vasemmanpuoleinen liikenne sujuikin yllättävän hyvin ja mitään suuria kolareita emme saaneet aikaiseksi.

Ennen Derryä pysähdyimme kolmessa paikassa. Giant´s causewayssä, Carrick-a-Redessä ja Bushmillssin viskitislaamossa. Nämä kaikki ovat suuria turistinähtävyyksiä pohjoisessa, niinpä mekin viemme kiertomatkalaiset niille paikoille. Upeita paikkoja kyllä kaikki nuo kolme. Irlannin luonto on parhaimmillaan aivan henkeäsalpaavan mahtavaa. Giant´s causeway on vanha paikka jonka synnystä on useita erilaisia versioita. Itse olen ehdottomasti tämän ensimmäisen version kannalla.

Vanhan kansantarina paikan synnystä:
Irlantilainen jättiläinen nimeltään Finn MacCool aloitti rakentamaan Giant´s Causewayn eli jättiläisen maantietä Irlannin ja Skotlannin välille. Samaan aikaan Skotlantilainen jättiläinen nimeltään Benandonner aloitti samanlaisen rakennushankkeen Skotlannin suunnasta. Heidän tarkoituksenaan oli kohdata ja ottaa mittaa kumpi heistä on voimakkaampi ja mahtavampi. Jättiläiset olivat sopineet että Skottilainen Benandonner tulisi Irlannin puolelle ja taistelu tapahtuisi siellä. Kun Benandonner saapui Irlantiin oli Finn MacCoolin vaimo rannalla ja hän huomasi kuinka suunnattoman isokokoinen Skotti oli ja kiirehti nopeasti miehensä luokse ja kertoi näkemästään. Hetken aikaa mietittyään he keksivät suunnitelman.

Finn MacCool päätti pukeutua vauvaksi. Kun Benandonner saapui MacCoolien kotiovelle meni Finn:n vaimo avaamaan ja pahoitteli että Jätti ei ole nyt kotona, mutta Skotti voisi tulla sisälle odottamaan. Vaimo varoitteli kuitenkin, että Skotti ei herättäisi heidän nukkuvaa vauvaansa. Odottaessaan Skotti päätti kurkata kehtoon, jossa lapsi makasi. Jos lapsi on näin suuri niin jättiläisen on pakko olla todella suuri. Skotti pelästyi valtavasti ja lähti kiireenvilkkaan karkuun ja Finn MacCool riisui lasten vaatteet ja oli ylpeä voitostaan ja oveluudestaan. Skotlantilaisen jättiläisen juostessa karkuun hän rikkoi samalla jättiläisen maantien ja jäljelle jäi vain nykyiset rippeet. Skotlannin puolelta löytyy samanlaiset kivimuodostelmat jotka ovat siis maantien toisen päädyn jäänteet.

Geologinen selitys paikasta:
60 miljoonaa vuotta sitten paksu tumma vulkaaninen kiviaines virtasi laaksossa kalkkimuodostelmien päältä. Laava-aines kylmettyi ja kovettui päältä ja alta, sisälle päin – jolloin se samalla supistui ja näin muodostui kuusi- ja kahdeksankulmaisia muodostelmia.

Näistä muodostelmista on muutama valokuva tuolla minun valokuva osiossa. Samoin tuo ylhäällä oleva kuva on myös tuolta paikasta otettu.

Toinen paikka jossa kävimme päivän aika on Carrick-A-Reden köysisilta. Tuo silta on joka kevät jo monia kymmeniä ellei satoja vuosia sitten pystytetty samalle paikalle. Nykyään tosin silta on ihan pysyvästi omalla paikallaan. Mutta aikaisemmin kalastajat pystyttivät sillan joka kevät uudestaan. Talvella, kun tuo tuuli aina onnistui hajottamaan vanhan sillan. Silta on 20 metriä pitkä ja metrin leveä ja se kulkee 30 metrin korkeudessa. On aika huisa kokemus kulkea sillan yli varsinkin tuulisena päivänä. Tuosta sillastakin on kuvia kuvat sivulla.

Kolmas paikka, jossa vierailimme on Bushmilssin vanha viskitislaamo. Sanotaan, että tuo tislaamo on maailman vanhin laillinen viskitislaamo. Väite saattaa hyvin pitää paikkansakin. Viskitislaamossa tullaan kierrolla vierailemaan Harmi vaan, että se on sunnuntaipäivä kun tislaamossa käymme, joten varsinaista viskinvalmistusta emme tuolloin näe. Tislaamo on siis vielä tänä päivänäkin toiminnassa ja siellä tuotetaan suuria määriä viskiä vuosittain.

Derryyn päästyämme kiertelimme hetken kaupungilla ja sitten painuimme hotelliin nukkumaan. Derry on mielenkiintoisesti rakennettu kaupunki, sillä kaupungin keskusta on muurien sisäpuolella. Muuri on n 1,5 km pitkä ja 8m korkea sekä 9m leveä. ikävä kyllä tuo vanhakaupunki on pilattu rakentamalla sinne suuria ostoskeskuksia. Derryssä meillä oli myös kaupunkikierros varattuna. Kierros kuljettiin apostolinkyydillä ja meillä oli tällä kertaa nuori herra kertoilemassa kaupungin historiasta ja tapahtumista.

Derrystä suuntasimme Glenveaghin kansallispuiston kautta Sligoon. Kansallispuistossa vierailimme vanhassa ja todella kodikkaassa linnassa. Tuolla kansallispuistossa sattui hauska kommellus. Maiden rajahan ei ole mitenkään merkitty, joten emme olleet huomanneet, että olimme palanneet Irlannin puolelle. Tiellä ihmettelin hieman kilometrimerkkejä mailimerkkien sijaan. Samoin linnassa ostimme kirjan joka kertoo linnasta ja puistosta ja hämmästys oli suuri, kun emme voineetkaan maksaa punnilla. Kysyimme, että mikä on kun ei punnat kelpaa. Selityksenä oli, että Eu:ssa kun ollaan niin täällä on eurot käytössä. Hups. Luulimme olevamme vielä siis pohjoisessa… No selvittiin kunnialla tuostakin kommelluksesta.

Sligossa me majoittauduimme bed and breakfast paikkaan. Vastaanotto ei majapaikassa ollut ihan se mitä olimme kuvitelleet. Sligosta käsin kävimme vierailemassa yhdessä museossa ja merilevähoitolassa. Mielenkiintoinen tuo merileväkylpylä. Henkilökunta käy aamulla keräämässä merestä levää ja sitten asiakkaat voivat varata itselleen huoneen jossa on höyrykaappi ja kylpyamme, joka on täynnä kuumaa vettä ja merilevää. Pitäisi olla kaikenlaisia terveellisiä vaikutuksia tuolla hoidolla.

Ja tänään siis palasimme tuolta Sligosta takaisin kotiin, mukanamme 30 kiloa esitteitä ja karttoja ko. paikoista….

Apr
24

Irlanti kuittaa

LammasRakas päiväkirja. Vai miten tämä oikein pitääkään aloittaa. Eipä kuulu mitään erikoista minulle tänään. Paitsi, että on todella ähky olo. Syötiin ensimmäistä kertaa kunnon irlantilainen aamupala tänään. Makkaraa, pekonia, munakokkelia, punaisia papuja, paahtoleipää ja kahvia. Hyi. Ei ollut sopiva heti aamuksi sellainen rasvan määrä. Mutta on ainakin kokeiltu.

Tänään ajattelin tempaista itseäni niskasta kiinni ja mennä varaamaan kuntosalille kuukausikortin. Sieltä tuli tekstari tässä yhtenä päivä, että nyt olisi oikein hyvät alennukset tiedossa. Ja puolet tuosta kuntosali kortista kun saa vielä maksatettua firmalla. Ei jää paljoa maksettavaksi ja olisi vähän vastapainoa näille irlantilaisille aamiaisille.

Ja kovasti kiitoksia teille kaikille jotka olette minua sähköpostilla muistaneet. mukavaa lukea myös teidän kuulumisia. Pitäisi tässä lähiaikoina päättää koska haluan loman pitää. Luultavasti pidän sen kesäkuun lopulla. 12 päivää sitä lomaa on vasta ehtinyt kertymään, mutta onhan se parempi kuin ei mitään. Silloin jos ehtisi vähän näkemään tuttujakin paremmin kuin noilla aikaisemmilla suomen käännöillä, jolloin on ollut todella kiire…

Jollain viikolla, kun en ole kierolla ja täällä on hiljaisempaa niin ajattelin lähteä käymään jossain päin Eurooppaa. Ihan vain pariksi päiväksi lomailemaan jonnekin. Täällä, kun pitää majaansa suuri halpalentoyhtiö Ryanair nimeltään. Ne mainosti paripäivää sitten että esimerkiksi Milanoon pääsisi 6€ ja Lontooseen 0.30€ plus verot päälle jotka on noin 20€. Eli aika halpoja lentoja on täältä käsin vähän jokapuolella Eurooppaa. Suomeen ei niin halvalla ikävä kyllä pääse. Halvin taisi olla Blue1 jolla suorat menopaluu lennot oli noin 150€.

Taidan tästä lopetella ja lähteä toimistolle tekemään vähän töitä ja sitten kaupungille asioille. Ostelemaan tulostimeen mustetta ja muuta sellaista. Se on moro.

Apr
19

Vapaa alkoi

MarcusJiihaa. Tänään saattelin kentälle ensimmäisen kiertomatkaporukan. Ne on poissa nyt. Tätä päivää ajattelin juhlistaa menemällä leffaan aivan yksinäni. Ensi-illassa taitaa olla Da Vinci koodi, jos vaikka sen kävisi katsomassa. Kuulemma ei mikään erikoinen. Mun on pitänyt lukea se kirja jo aikoja sitten, mutta ei vaan ole tullut luetuksi, eikä täällä nyt ole sitä edes suomeksi saatavilla. Kertoilen myöhemmin millainen leffa oli.

Lisäsin blogiin kommentointi mahdollisuuden. Nyt sitten lähettelemään terveisiä ja kommentteja sitä kautta…

Apr
19

Kiertelyä kaupungissa

TrinityAlkaa kovasti tuntumaan jo kodilta tämä asunto ja samoin tämä kaupunki. Ensimmäiset sateetkin saatiin vasta eilen niskaamme. Onneksi oli kauppa lähellä. Täällä taitaa ihan jokainen kauppa myydä sateenvarjoja. Sadekuuro kun voi yllättää ihan koska vaan. Taivaalle kun katsoo niin näyttää oikein kirkkaalta ja kauniilta, mutta sitten parin minuutin päästä taivas onkin ihan musta ja vettä tulee kaatamalla.

Muutamaan päivään en olekaan kirjoitellut tänne yhtään mitään. Sunnuntaina oli pääsiäisparaati. Ensimmäinen 35-vuoteen. 90 vuotta sitten pääsiäisenä Dublinissa luettiin maan itsenäisyysjulistus. Julistuksen seurauksena maa ei vielä tosin tuolloin itsenäistynyt. Tuo julistus oli kuitenkin sangen merkittävä ja siksi pääsiäisellä on erityisen tärkeä rooli Irlantilaisten sydämissä. Kaupungille oli kokoontunut 120 000 ihmistä seuraamaan kyseistä paraatia. Kulkueessa esittäytyivät kaikki Irlannin armeijanjoukot. Taivaalla lenteli lentokoneita ja helikoptereita. Vaikuttava tilaisuus ja vaikuttava erityisesti siitä syystä, että huomasi kuinka kansallismielisiä Irlantilaiset ovat. Paraatissa ihmiset alkoivat taputtamaan ja hurraamaan aina kun joku uusi joukko meni ohi. Tunnelma oli aivan katossa.

Eilen käytiin Susanin kanssa agenttimme toimistolla ensimmäistä kertaa. Todella tyylikäs toimisto, missä oli meille varattu oma huone. Ja parasta tässä on se, että tuo toimisto on aivan meidän naapurissa. Eilen kiersimme myös kaikki meidän hotellit läpi (4 kpl). Laidasta laitaan on nuo hotellit tasoltaan. Kaksi oikein ihanaa todella vanhan oloista ja henkistä hotellia ja sitten kaksi tasokasta uutta hotellia.

Eilen illalla eksyin katselemaan stand-up komediaa. Pakenin sadetta erääseen pubiin, jossa lueskelin pitkän tovin Pohjois-Irlannin historiaa, kunnes huomasin, että siellä on myöhemmin illalla alkamassa komediailta. Kannatti jäädä. Oli oikein hyviä esiintyjiä tuossa illassa. Ainoa huono puoli oli vaan se, että henkilö joka kertoili kaikki välirepliikit ja juonsi uuden esiintyjän lavalle puhui niin voimakasta Irlannin murretta, että en saanut hänen puheestaan mitään selvää. Esiintyjiä oli useasta eri maasta. Saksasta, Irlannista, yhdysvalloista ja jostain muualtakin…

Tänään olisi sitten vuorossa vähän lisää tiedon keruuta ja huomenna lähdemme Pohjoiseen kiertelemään. Belfastiin saakka saamme autokyydin, mutta sieltä eteenpäin pitää meidän vuokrata auto. Ei autolla ajamisessa muuten olisi mitään, mutta kun nämä ovat keksineet ottaa joskus aikoinaan käyttöön vasemmanpuoleisen liikenteen. Mäntit

Apr
14

Kotona Dublinissa

DublinOli todella hienoa päästä tänne Irlantiin taas. Kentällä tapasimme Susanin kanssa ja sieltä suuntasimme sinivalkoisilla siivillä kohti Dublinia. Meitä oli vastassa agenttimme Aspects Of Ireland:n edustaja ja johtaja Brian. Hänen maasturiinsa yritimme ahtautua kaikkine kasseinemme, niitä taisi olla yhteensä n. 10. Matkalla kohti uutta kotia Brian kertoili vähän Irlannista ja uudesta asunnostamme. Asunto osoittautui todella hienoksi. On parketti lattiat ja vaikka mitä hienouksia. Brian oli ostanut meille tervetuloa paketin, jossa oli viskiä, viiniä, vettä, leipää ja kahvia sekä teetä. Todella huomaavaista. Lisäksi vuokraisäntä kävi tuomassa vielä mikron, leivän paahtimen ja vedenkeittimen meille. Nyt on siis täysin varusteltu asunto meillä.

Kun olimme saanet tavarat noin suunnilleen paikoilleen, niin suuntasimme kohti kaupunkia. Tämä asuinalue, jossa asuntomme sijaitsee on oikein ihastuttavaa seutua. Kiertelimme ensin omaa lähiseutua ja sitten käppäilimme vielä Dublinin varsinaiseen keskustaan. Ihmisiä oli yllättävän paljon liikkeellä. On ihanaa olla kaupungissa jossa pärjää englannilla ja varsinkin sellaisessa paikassa jossa on yllin kyllin kulttuuria ja elämää. Selailimme tapahtumakalenteria ja näyttää siltä, että melkein joka iltana olisi jotain katsomisen ja näkemisen arvoista.

Paljon on kyllä opiskeltavaa ja taitaa mennä vielä pitkä tovi ennen kuin tämä kaupunki ja varsinkaan Pohjois-Irlanti on hallussa. No onneksi on aika ja alku on aika rauhallinen, kun agentilta on kaikki pääsiäisen vietossa ja vasta tiistaina näemme heitä ja pääsemme keskustelemaan heidän kanssaan kesänkuvioista.