Sep
25

Golf taivaassa

Olen Saapunut Belekkiin Golffareiden luvattuun maahan tai no kaupunkiin. Täällä on toinen toistaan hienompia golf-kenttiä ja hotelleja. Toistaiseksi on vielä aika hiljaista, golf kausi ei ole vielä kunnolla päässyt alkuun. Suomessa, kun alkaa satamaan niin väki pakenee tänne pelailemaan. Täällä on mitä mainioimmat säät pelaamisen kannalta. Ei liian kuumaa, mutta aurinkoista ja lämmintä silti.

Kahdet hotellipäivystykset on tänään vuorossa ja huomenna vien täältä porukan kentälle ja tuon uudet tullessani. Heille on sitten tervetulotilaisuus iltapäivällä. Tai oikeastaan se on hotelli-kävely. Nämä hotellit kun on niin valtavia ja jotta edes vähän tajuaisi mitä missäkin on.

Tänne kesti tuolta Alaniasta ajaa autolla noin puoltoista tuntia eli jään tänne nyt pariksi yöksi, jotta ei tarvii ajella edes takas kokoajan. Hotelleita meinasin käyttää hyväkseni ja aterioida ilmaiseksi illalliset ja aamiaisen ja lounaankin vielä. Ei ne aina oikein tykkää siitä, että sinne menee syömään. Hotellit on kuitenkin niin isoja, että ei ne huomaa jos yksi Marcus siellä jossain pöydässä istuu ja murkinoi.

Sep
24

Pientä ukkosta ilmassa…

Pitää vähän perua edellisiä sanomisia. Ei edes Irlannissa satanut kertaakaan näin kovaa mitäUkkosmysrkya täällä. Todella valtava sadekuuro oli äsken ja on kyllä yhä edelleen. Ukkonen ja salamointikaan ei ole ihan sieltä pienimmästä päästä, vaikka säätiedotus niin väitti. Olisi mukavaa nähdä mitä on sitten, kun tiedotukset lupaa kunnon ukkoskuuroja tulevaksi. Taitaa olla niin, että syksy on tännekkin tulossa. Ikkunat ihan tärisee, kun ukkonen jyrisee tuossa vieressä. Taisi allah tarjota sateen ihan mua varten, että ei olisi ikävä Irlantia ja sen sateita. Tänään muuten alkoi Ramadan eli paastokausi täällä. En kylläkään ajatellut osallistua paastoon. Paastosta voisikin muutaman sanan kirjoittaa seuraavalla kerralla tänne blogiin. Seuraavaasta kerrasta ei ole vielä tietoa. Huomenna siis menen pariksi päiväksi Belekkiin. Toivottavasti siellä on jollain naapurilla langaton-netti jota voipi käytellä, niin kuin täällä.

Sep
24

Väsyttää

Vihdoinkin perillä. Meni sitten koko viime yö linja-autossa istuskellessa. Kaikki alkoi jo lupaavasti lentokentällä, kun lähtöselvitysvirkailija olisi halunnut maksua ylipainokiloista. Minä en oikein lämmennyt ajatukselle, ylikiloja tais olla noin 20. Tusota olisi aika mojova laksu tullut. No pitkän selittelyn jälkeen suostui ottamaan nuo ylikilot ilmasieksi. Tai siis niinhän sen olis pitänyt ottaa heti ilmman tuota vänkäämistä. Sain siis paikan koneesta, joka oli matkalla kohti Dalamania ja Marmarista. Aivan väärä suunta, mutta minkäs mahtaa.

Perillä minulle iskettiin liput kouraan ja edessä olisi mielenkiintonen matka halki Turkin rannikon. Kone oli Turkiss joskus tuossa 21.45 aikoihin ja linja-auto lähtisi vasta 01.45. Aikaa kuluttelin juomalla teetä, Turkkilaiseeen tapaan. Onneksi oli tullut ostettua muutama kirja ihan tätä tilannetta varten. Sain siis ajan kulumaan. Linja-autoasemalle, kun saavuin niin siellä sitten tuijottelin telkari.

Voin sanoa, että missään muualla maailmassa en ole saanut linja-autossa yhtä hyvää palvelua kuin mitä täällä. Jos Porin mies luet tätä blogia niin vinkaas näistä vähän sinne suomen linja-autofirmoille. Eikös sulla kuitenkin jotain kontakteja ole tuohon suuntaan. Aluksikin linja-autossa on kaksi henkilö töissä laukkumies/linja-autoisäntä sekä kuljettaja. Isäntä ohjasi jokaisen omalle paikalle autossa ja huolehti että kaikki oli hyvin. Matkan aikana hän tarjoili kakkua ja pientäsuolaista sekä teetä ja kahvia. Nämä tietysti sisältyivät matkan hintaa. Juoduin vaihtamaan autoa kerran Antalyassa ja sielläkin oli heti miehet vastassa ja ohjailemassa oikealle laiturille. Jokaiselta muuten kysyttiin matkan alussa, että minne on menossa ja linja-autoisäntä merkkasi nämä pysäkit muistikirjaansa ja kävi herättämässä jokaisen märäpysäkin lähestyessä.

Nyt olen kotosalla kirjoittelemassa täät bogia. Tarkoitus oli mennä ulos, mutta siellä on valtava ukkosmyrsky ja vettä tulee kuin Irlannissa konsanaan. Päivällä olin pyörähtämässä toimsitolla ja tervetulotilaisuudesssa, mutta sieltä tultu olenkin nukkunut. Huomenna on täys päivä ja lähden Belekkiin pariksi päiväksi.

Sep
23

Lähdössä

Tänään pitäisi lentää Turkkiin. Muutamia mutkia tuli suunnitelmiin. Eilen, kun soittelin konttorille kysyäkseni mistä voin hakea lentolippuni, niin selvisi että eihän minulle mitään lippuja oltu muistettu varata. Vaikka Turkki on myynyt aika huonosti ja koneissa on melkein aina tyhjiä paikkoja, niin tälläpä kertaa ei yhtään ainutta tyhjää paikkaa ollut Antalyan koneessa. Ei meillä eikä muillakaan matkanjärjestäjillä. Lennän täsät syystä Dalamaniin, joka on noin 500 kilometrin päässä Alanyasta. Yöllä pitäisi löytää bussi, jolla sitten köröttelen halki turkin rannikon Antalyaan ja sieltä toisella busilla Alanyaan. Luulen, että on tulossa aika pitkä ja uuvuttava yö. Maanantaina on sitten eka työpäivä, sunnuntain sain armeliaasti vapaaksi =) se kun taitaa mennä kokonaan matkustamiseen.

Kohta pitää sunnata kaupungille ostoksille. Pitäisi tuliaisia ostaa, ruisleipää, hapankorppuja, meetvurstia, purkkaa ja finlandia vodkaa sekä suklaata.

Opastellensingle Suomisingle Turkki
Sep
21

Keravalla

Keravan asemalla istuskelen ja odottelen junaa. Pääsin Mikan ja Kaisan kyydissä kehä 3:lle saakka ja sieltä menin junalla lentokentälle. Kävin viemässä matkalaukun säilytykseen. On himpunverran vähemmän kannettavaa nyt mukana. Mukavampi liikuskella kaupungilla, kun ei tarvii raahata painavaa laukkua perässä.

Inhoan ylipäätänsä tuota pakkaamista ja erityisesti tavaroiden raahaamista. Vaikka kuinka aina päätän, että nyt en ota paljoa tavaraa mukaan niin silti sitä on aina aivan valtavasti. Pelkät työvaatteetkin vie jo ison osan laukusta. Työnantaja on anonut lisäkilo mahdollisuuden joka lennolle, jotta voipi kuskata 80 kiloa tavaraa koneessa. Tuokin tekee sen, että sitä pakkaa yleensä aika huolettomasti ja ottaa “varmuudenvuoksi” vähän ylimääräistä mukaan. Nyt tosin viimeksi Irlannista lähtiessäni vein siellä jonnekin jeesus-kirpparille vaatteita kaksi paperikassillista.

Tänään suuntamme Teemun kaa leirintäalueelle. Vähän mökkeilemään ja grillailemaan ja saunomaan. Perinteinen reissu olisi siis tiedossa. Nyt ei matkusteta kovinkaan kauas vaan jäädään Helsinkiin leirintäalueelle. Jos olisi ollut Nykäsen Matti jossain päin keikalla niin sitten olisi voinut reissata vaikka toiselle puolelle maailmaa. Mutta eipä tarvinnut tällä kertaa…

Sep
20

Suomessa

Taas suomessa. Tai no taas ja taas. Viime käynnistä taitaa olla jo pari kuukautta. Mukavaa olla taas täällä. Ensimmäisen yön vietin Järvenpäässä Joneksen luona. Siellä suunnaalla ollessa tuli piipahdettua Jäken seukkarilla vanhoja työkavereita tervehtimässä. Nyt olen äidin luona Paraisilla ja huomenna pitäisi taas palata Helsingin suunalle. Kallion kuninkaan “Fontaniuksen” kanssa olemme lähdössä mökkeilemään torstai- perjantai- väliseksi yöksi. Ja lauantaina on lento Turkkiin…