Nov
07

Härmä häämöttää

Suomessa ollaan. Loskaa näyttää olevan jokapuolella, olisin odottanut että olisi ollut kaunis lumipeite maassa ja noin 5 astetta pakkasta. Se olisi ollut varsin sopiva sää, muuta ei niin ei. Koneesta kun maankamaraa katseli niin näytti todella ankealta, pelkkää harmaata ja valkosta. Kaikki värit puuttui, ei vihreää metsää missään, ei punasia taloja, ei sinisä järviä, pelkkää harmaata. On kyllä todella ihanaa olla täällä taas. Kyllä suomi on aina suomi. Olen tässä mietiskellyt näiden töiden lopettamista, mutta ei sitä voi lopettaa ainakaan puoleentoista vuoteen. Nyt olen lupautunut talveksi töihin ja sitten kesä menee samaan syssyyn. Kesän jälkeen ei voi kuitenkaan lopettaa, koska en halua jäädä tänne talvea vassten, eli pakko lopettaa talven jälkeen. Mahdollisesti puolentoista vuoden päästä siis. Silloin luulen, että tää ammatti on koettu ja on aika asettua aloille, En vaan tiedä että mitä sitä sitten joskus “isona” haluaisin tehdä. No siihen on onneksi aikaa.

Kohta pääsee äidin luo syömään. Mitähän se on oikein mahtanut minulle tehdä… Toivottavasti jotain makkarasta. Keittoa tai uunimakkaraa. Ne ois mun suurimmat toiveet.

Ohjelmaakin on jo kehkeytynyt tulevalle viikolle, miten se aika taas oikein riittääkään kaikkeen. Pakko riittää, ei muu auta. Kavereita on kuitenkin aivan pakko nähdä, siitä en tingi…

Nov
06

Kämppä tyhjenee

Vielä pitäisi imuroida ja pestä muutama tahra lattialta, niin sitten on tää kämppä luovutuskunnossa. Omat tavarat olen pakannut ja firman tavarat on toimitettu naapuri asuntoon ja toimistolle. Eli kaikki on nyt valmista. Huomenna aamulla klo 05.15 tuleepi bussi hakemaan mua ja körötellään Belekkiin mistä nappaan asiakkaat kyytiin. Todella nopeasti on aika mennyt täällä Turkissa. Tuntuu siltä, että vastahan tänne tulin. Kävin tuolla naapuri blogin puolella katsomassa, että olen ollut täällä 43 täyttä vuorokautta. Joneksen kanssa kun lähdettiin matkaan samaan aikaan.

Tänään oli poliisit häiritsemässä normaalia liikennettä. Oli aivan outoa kun kaikilla mopoilijoilla/moottoripyöräilijöillä oli kypärät päässä. Poliiseilla oli tehoratsia. Samoin ne oli tarkkailemassa, että yksisuuntaisia teitä ei ajeta väärään suuntaan ja että kukaan ei aja punaisia päin. Mäkin jouduin kiertämään yhden korttelin ylimääräistä, kun en päässyt vakio reittiäni ton tarkkailun takia =) Mopolla/moottoripyörällä on kyllä todella helppo liikuskella kaupungilla, kun pääse pujotteleen varsin pienistä rakosista. Samoin pääse hyvin yksisuuntaista kumpaan suuntaan tahansa. Ja täällä on tapana, että mopolla voi tietyissä tapauksissa ajella punaisia päin. Täältä kun puuttuu omat valot kääntyville, niin se aiheuttaa ylimääräistä odottelua ja näissä tapauksissa “voipi” vähän sääntöjä rikkoa.

Kävin tänään napsimassa vähän valokuvia Kale-kukkulalta. Sieltä näkyi upeasti lumihuippuiset vuoret. Pitääkin laittaa ne kuvat jossain vaiheessa esille. On vaan jotain ongelmia noiden kuvien siirtämisessä koneelle, niin en saa nyt mitään uusia kuvia päivitettyä.

Kaupassa pitäis käydä, ku on aika kova nälkä mutta turkin rahaa ei ole kuin 30 kurusta eli noin 15 senttiä. Sillä ei taida saada ku yhden leivän. Euroja olisi mutta en viitsi mennä vaihtamaan. odotan siis huomista, silloin pääse syömään äidin herkullisia pöperöitä. Unohdinkin tehdä ruokatoivomuksen. Eli äiti jos luet tätä niin toivoisin ruisleipää, juustoa, maitoa, meetvurstia ja makkarasoppaa. Kiitos.

Nov
05

Tsunami ja muuta kivaa

Luonto on jälleen näyttänyt voimansa. Tuossa muutama päivä sitten ajelin Belekistä kohti Alanyaa ja ihmettelin kun liikenne matelee. Meinasin lähteä ohittamaan jonoa, mutta onneksi maltoin mieleni. Tie oli nimittäin poikki aika pitkältä matkalta. Joku luonnonmullistus oli tapahtunut aamulla ja puolet tiestä oli poissa sekä peloilla oli autoja. Siis keskellä peltoa törötti autoja, oli katollaan, kyljellään ja ihan oikeinkin päin. Se osa tiestä mikä oli käytössä oli täynnä jotain risua tai muuta roskaa sekä tietysti vettä. Meinasin ajaa tyynesti ohi, mutta sitten päätin kääntää auton ympäri seuraavassa risteyksessä (u-käännös kielletty) ja käydä napsimassa muutaman valokuvan. Ikävä kyllä siinä vaiheessa kun pääsin taas oikealle paikalle niin osa autoista oli jo kiskottu pellolta pois. Jokunen kuva tarttui kameralle todisteeksi tapahtuneesta. Harmittaa, kun en saanut kuvaa siitä kuinka eräs vanha setä kärräsi kottikärryillä kuolleita lampaita pellolta pois. Oli aika pysäyttävä näky.

Eilen yöllä oli tullut lunta vuoristoon, näkyy tuosta parvekkeeltani hienosti nuo lumihuippuiset vuoret. Tänään on ollut muuten oikein aurinkoista mutta lämpötila on jossain tuolla 12-13 asteen välillä Todella nopeata on ollut tuo lämpötilojen pudotus.

Ukkoset ei ole vielä hellittänyt. Edellispäivänä oli ukkonen surmannut 2 jalkapalloilijaa. Ne oli ollut 03.00 aikaan yöllä harjoittelemassa ja salama oli iskenyt kentälle. Viisi vietiin sairaalaan ja kaksi niistä kuoli vammoihin ja joku on ilmeisesti vielä kriittisessä tilassa. Minäkin heräsin taas eilen yöllä siihen kun ukkosti oikein kunnolla. Ei ole kuulemma ollut 30-vuoteen näin kovaa ukkosta Turkissa.

Itä-Turkissa oli yksi kylä jäänyt veden alle kun oli satanut vähän liikaa. Yöllä oli vuorilta huomattu, että nyt on tulossa tavallista kovempi sade ja sieltä oli ilmoitettu alas kaupunkiin, että nyt lähtekää karkuun. Kylästä oli tavoitettu ja herätetty tuolloin yöllä kaikki paitsi kolme ihmistä. Minareeteista oli kuuluettu varoitusta ja naapurit olivat käyneet herättelemässä toisiaan. Suurinosa pääsi siis ylös vuorille turvaan, mutta nuo kolme joita ei löydetty silloin yöllä ovat ilmeisesti menehtyneet vesimassojen mukana. Kylä oli täyttynyt täysin vedestä ja tuuli oli ollut todella rajua. Että sellasta säätä täällä. No onneksi ei sentään ole lunta tullut alas kaupunkiin, vielä…

Ylihuomenna on sitten lento Suomeen. Olen jo melkein kaikki tavarat pakannut. Nyt pitäisi alkaa siivoamaan kämppää, tää asunto missä mä asun tyhjennetään talveksi niin pitää eritellä asuntoon kuuluvat tavarat erilleen ja sitten firman tavat toimistolle tai toiseen asuntoon mikä pysyy koko talven.

Tsunami tsunami3.jpg tsunami2.jpg tsunami5.jpg