Jul
31

me suomalaiset

Tässä parin vuoden aikana on tullut kohdattua monenlaisia ihmisiä ja sitä kautta tutustuttua moniin eri kulttuureihin. Nämä seikat ovat varmasti olleet ne kaikkein mielenkiintoisimmat ja unohtumattomimmat puolet kuluneiden kahden vuoden aikana. Yhtään päivää en vaihtaisi pois ja yhtään kohtaamista en jättäisi tekemättä. Paljon on tullut uusia ystäviä sieltä sun täältä, ympäri maapallon, ja paljon olen oppinut sekä itsestäni, että suomalaisuudesta. Tämän kirjoituksen ajatuksena minulla oli kirjoittaa niistä piirteistä jotka minua ärsyttävät suomalaisuudessa ja miksei myös niistä jotka ihastuttavat tai ainakin sellaisista jotka ovat meille suomalaisille ominaisia.

Olen saanut kunnian olla aitiopaikalla havainnoimassa näitä asioita. Toisaalta olen ollut tekemisissä hyvin paljon suomalaisten kanssa vieraissa kulttuureissa, mutta olen ollut myös tutustumassa näihin muihin kulttuureihin paikallisväestön avulla. Suomaisuutta on saanut selittää monet kerrat, kun vaikkapa hotellin vastaanotonvirkailija on ollut itkuun purskahtamaisillaan jonkun suomalaisen käytöksen vuoksi. Selittämistä on ollut myös hotellienjohtajille ja ovimiehille, siitä miksi me teemme asiat niin kuin teemme ja miten nämä tekemiset liittyvät niin oleellisesti suomalaisuuteen.

Eniten minua ärsyttää suomalaisten perusluonteeseen kuuluva kateus. Se tulee esille monella eri tavalla. Kateus on sellainen seikka joka ei näyttäydy läheskään niin vahvasti tuntemieni muiden kulttuurien parissa. Suomessa me olemme kateellisia kaikesta ja kelle vaan. Jos naapuri ostaa uuden auton siitä ollaan kateellisia ja ajatellaan että pitääkö tuonkin nyt näyttää ja elvistellä. Kateus tulee hyvin esille ulkomailla ja vieraassa ympäristössä ollessa. Kateellisia ollaan siitä jos joku saa vaikkapa vähän isomman ruoka-annoksen. Kateuteen liittyy hyvin vahvasti heikko itseluottamus. En tarkoita itseluottamuksella välttämässä henkilökohtaista itseluottamusta, vaan itseluottamusta koko kansan kannalta katsottuna.

Tyypillisimpiä kommentteja mitä maailmalla kuulee on se, että miksi aina suomalaiset saavat huonoimmat huoneet tai miksi aina suomalaiset laitetaan istumaan nurkkapöytään, yms. Monet kuvittelevat usein että esim. hotelleissa on erikseen varattu huoneet suomalaisille ja muun maalaisille. Ja paskat. Hotelleissa ei ole varauspäällikkö hittoakaan kiinnostunut siitä minkä maalaisia tulee mihinkin huoneeseen, vaan huoneet jaetaan sen mukaan miten niitä on vapaana. Suomaiset kuitenkin ovat kateellisia siitä jos on vaikka ruotsalainen saanut huoneet ylempää kuin hän itse. Asiasta vielä keskustellaan muiden suomalaisten kanssa ja kaikki yleensä päätyvät samaan lopputulokseen, että suomalaisille annetaan aina huonoimmat huoneet ja ruotsalaiset saavat paljon paremmat. Näin kävi perä-kylän kertullekin, kun kerttu oli viimeksi Mallorcalla vuonna 1986. Että silleen. On se kauheata olla suomalainen kun aina syrjitään ja potkitaan päähän. Näitä eriarvoisuuksia pohtiessa meneekin sitten koko loma pilalle ja luultavasti sama kateus jatkuu suomessa ja siinähän sitten vierähtää koko elämä voivotellessa sitä kuinka paljon paremmin muilla on asiat. Sen sijaan että oltaisiin muiden puolesta onnellisia. Se ei ole itseltä pois jos iloitsee jonkun muun puolesta jolla asiat on paremmin. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan parempi on rypeä itsesäälissä. Kun ei ne asiat mihinkään muutu. olemmehan me syntyneet suomalaisiksi ja häviämään.

Toinen seikka mikä pistää ärsyttämään on toisen huomioiminen. Me suomalaiset emme ole tottuneet tarjoamaan muille mitään emmekä jakamaan omastamme. Mutta katsotaanpa jotain hyvinkin köyhää kansaa niin takuuvarmasti siellä tarjotaan vieraalle, ole sitten tuttu tai tuntematon, niin parasta mitä talosta löytyy. Ja aina ei ole kyse rahallisesta tarjoamisesta, vaan useammin ajallisesta auttamisesta. ajatellaan että miksi minä auttaisin tuota toista kun en siitä itse mitään hyödy ja usein vielä suurempana syynä se, että eihän se ole ikinä minua auttanut. No ei ole eikä varmasti tule ikinä auttamaankaan, tällä asenteella. Varsinkin Aasian maissa on uskonnolla suuri vaikutus ja merkitys tässä asiassa. Buddhalaisissa maissa kun uskotaan karmaan ja siihen, että hyviä tekoja tekemällä synnytään seuraavassa elämässä hieman parempaan asemaan. Samankaltaista ajatteluahan on kristinuskossakin lähimmäisen rakkauden kautta katsottuna, ikävä kyllä se ei vaan toteudu useinkaan. Jos menetän ajastani minuutin tai kaksi sen takia että autan toista niin se ei ole paljoa. Mutta eihän toista kannata auttaa, itsehän se on itsensä siihen sotkuun tai tilanteeseen saanut. Ja toisekseen kyllä ehkä joku muu sitä sitten auttaa. Miksi minä auttaisin sitä, ei se ole minun tehtäväni.

Kolmas seikka mikä risoo on hymyttömyys ja kylmyys. Lentokentällä kun odottelee asiakkaita ja samaan aikaan laskeutuu koneita muistakin maista niin suomalaiset erottu usein varsin helposti monikulttuurisesta joukosta sillä että suomalaiset eivät hymyile. Ja toinen varma tapa erottaa suomalaiset on seinille ja lattiaan pälyily. suomalainen mielellään tekee itsensä mahdollisimman näkymättömäksi ja toivoo että ei kukaan häntä huomaisi saatikka tulisi puhumaan. Muut kun astelevat kulkureitin keskellä, kulkee suomalainen anteeksi pyytelevän näköisesti pitkin seinänvierustaa. Hymyillähän ei kannata kenellekään joka ei tunne ja tutuillekaan ei kannata kovin useasti vuodessa hymyillä. Saattavat muuten kuvitella että minulla on asiat hyvin ja tulevat kateellisiksi.

Rappukäytävät ja erityisesti hissit ovat suomalaisille erityisen kiusallisia paikkoja. Rappukäytävässä kulkiessa pitää tarkoin miettiä kenelle sitä hymyilee tai ketä sitä tervehtii. Ettei vaan tervehdi jotain tuntematonta. Mitä siitäkin sitten seuraisi… Hississä sitten katsellaan kengänkärkiä ja näpytellään kännykkää jotta ei vaan vahingossakaan tarvitsisi katsoa muita hississä olijoita, joku heistähän saattaisi vaikka puhua jotain.

Tässä nyt näitä päällimmäisiä asioita. Lisää on tulossa saman aiheen tiimoilta myöhemmin. Nyt alkaa uni tulemaan ja nukkumatti istuskelee jo tuossa olkapäällä.

ps. tunnistan kyllä itsessänikin näitä yllä mainittuja piirteitä.

Jul
30

Lomaa takana reilu 2 viikkoa

On kulunut vähän yli kaksi viikkoa mun lomasta alle kolme enää jäljellä. Pari blogikirjoitusta sitten kirjoittelin, että lähtisin käymään turkissa. No sinne en ikinä päässyt. Oli koneet täynnä ja vapaita lentopaikkoja ei löytynyt. Pori Jazzeilta palattuani olen siis viettänyt aikaa paraisilla. Mukavaa on ollut nähdä vanhoja kavereita taas pitkästä aikaa. Suunnittelin hieman suuntausta tuonne pääkaupunkiseudulle, sielläkin kun kavereita luurailee. Jos vain löytyisi sieltä suunnalta majapaikkaa jostain. Vink vink.

Suurin ihmetyksen aihe on ollut täällä suomen kesässä tämä valoisuus. Unkarissa kun pimeys laskeutui noin 21.00 aikoihin, mutta täällä ei meinaa pimeetä tulla millään. Nyt siihen on jo taas tottunut mutta muutama eka ilta oli suurta ihemttelyä. Voin hyvin kuvitella miten ovat ulkomaalaiset ihmeissään suomen yöttömistä öistä. Joskus kun on tullut jonkun kanssa ulkomailla puhuttua suomesta niin olen kertonut yöttömästä yöstä tai päivättömästä päivästä, niin eivät ole tahtoneet uskoa.

Vietnamissa ärsytti suuresti se, että siivoojat eivät yleensä tajunneet mitä Do not disturb – älä häiritse – kyltti tarkoittaa kun se roikkuu huoneen ovessa. Sisälle ängettiin välillä melkein väkisin lakanoita vaihtamaan vaikka mä vielä nukuin niiden lakanoiden päällä. No netissä surffaillessani törmäsin tällaiseen ovenkahvaan joka ratkaisisi ongelman. Kahva kun painuu oven sisälle siinä vaiheessa, kun painaa älä häiritse valon päälle.

Jul
27

Laskin tänään ruumiini arvon

Eipä ole kovinkaan arvokas tämä minun ruumiini. Että kaikille kiinnostuneille tiedoksi se ei ole myynnissä vielä. Näin halvalla en sitä nimittäin minnekkään tai kenellekkään myy.

$3390.00The Cadaver Calculator – Find out how much your body is worth. From Mingle2 – Free Online Dating

Jos haluat käydä laskemassa oman arvosi, niin napauta tuota yllä olevaa kuvaa…

Jul
25

Mooses on kuollut.

Lepää rauhassa Mooses. Ei sitten selvinnyt reilua viikkoa yksiin tuo Mooses. Tänään kun meinasin sille ruokaa antaa ja leikkiä vähän, niin oli ilmestynyt hautakumpu Mooseksen tilalle. No onneksi Mooses oli jotenkin onnistunut jatkamaan sukuaan ja nyt on Mooses junior. Katsotaan jos se olisi pitempi ikäisempi… Suruvalittelut voi osoittaa tän blogin kautta.

Jul
25

Paraisilla

Vierähti nopeasti jazz viikko. Mukavaa oli ja tekemistä riitti. Hyvää seuraakin oli jazzeilla ja tietysti musiikkia. Paras konsertti lavashown osalta oli Paul Ankalla, musikillisesti en osaa sanoa mitä oli paras. Ehdotonta huippua ei esille noussut. Ja ihan kaikkea ei ehtinyt kuuntelemaankaan muuta kuin sivukorvalla. Suurremilta kommelluksilta vältyttiin ja artistit oli tyytyväisiä, kehuivat areenan back-stagea yhdeksi parhaista missä ovat aikoihin olleet. Ja suuret kiitokset poriin miehelle ja naiselle majoituksesta ja saunasta ja ylläpidosta. Ens vuonna sit uudestaan.

Nyt siis paraisilla ja yritän keksiä, että mitä sitä lomalla tekis. Tuntuu siltä, että ptäis olla kokoajan tekemistä ja menemistä. Ei ole oikein vielä lomavaihdetta löytynyt. Ajattelin vähän, että jos lähtis turkkiin piipahtamaan ihan vaan muutamaksi päiväksi, jos on vain koneessa tilaa.

Lisäilin Flickr:iin muutamia kuvia jazzeilta…

Jul
14

Porissa

Hahhaa mä olen saapunut suomeen ja poriin. Jazz alkaa varsinaisesti huomenna, siis mun osalta. Tää päivä on ollut tutustumista kaupunkiin ja Porin miehen ja naisen grillin ja jääkaapin tuotoksista nauttiessa. Ja olinhan mä tänään urheilemassa. Olin jenkki fudis kisoissa. Melkeen pelaamassa. Olin ketjumiehenä… niin mikä on ketjumies, älkää multa kysykö. mutta sellanen mä olin. Mulla oli oranssipaita ja sellanen ketjun päässä oleva keppi kädessä. Olin varmaan pelin yksi tärkeimmistä henkilöistä… Kivaa oli kuitenkin seurata peliä ja Porihan siis voitti.

Mutta kohta koittaa sauna, joten lisää tarinaa joskus muulloin.